SM-viesti 2026: Ratavalvojan lausunto
Viestisuunnistuksen suomenmestaruuksista kisataan 2026 Inkoon Västankvarnissa OK Raseborgin toimiessa järjestävänä seurana. Ratamestarit ovat omassa lausunnossaan kuvanneet erinomaisen hyvin, mitä suunnistajilla on 13. syyskuuta edessään; teksti on maastokuviin yhdistettynä suorastaan ajo-ohje tähän kisaan. En sitä isommin toista, vaan lyhyen täydentävän lisäinfon myötä keskityn muistuttamaan, mitä tässä kisassa viestisuunnistajan on hyvä muistaa, sen hektisimpinäkin hetkinä.
Kartta on yhden tekijän, ikonisen Arvo Paulinin piirtämä. Se on kaikin osin paikkaansa pitävä ja selkeälukuinen sekä erittäin onnistunut näin vaikeasti kuvattavaan, paikoin erittäinkin pienipiirteiseen maastoon tehtynä. Ratamestarit tärkeänä seikkana muistuttivat jyrkänteiden korkeuksista peräänkuuluttaen varovaisuutta. Kartantekijä on onnistuneesti kuvannut myös hyvin jyrkkiä, ei-pystysuoria rinneosia jyrkänteiksi; niistä ei nelivedolla pääse ylös eikä niitä tule koettaa alaspäinkään lasketella. Sateen sattuessa kisapäiväksi tämä muistutus vain korostuu.
Kivikuvaus on looginen siinä mielessä, että paikoin myös melko pieniä noin metrin korkuisia kiviä on otettu mukaan hyvinä suunnistus- tai jopa rastikohteina. Kulkukelpoisuus on pääosin erittäin hyvä. Osa rinteiden alaosista on kivikkoisempaa ja voi sateella olla ilkeän liukasta. Varsinaista hidastavaa ja suunnistuksen vaativuutta lisäävää vihreää radoille osuu verrattain vähän ja vain lyhyin, joskin haastavin pätkin. Kilometrivauhtiin nämä vaikuttavat jonkin verran, mutta suurimman vaihtelun vauhtiin tehnevät jyrkät rinteet ja eri reitinvalinnat. Avokalliot mahdollistavat kovankin vauhdinpidon, mutta niiden välissä haastetta tuo paikoittainen paksukin kanerva- ja suopursupeitto.
Rasteja on maastossa paljon ja myös melko lähellä toisiaan, joskin erilaisissa rastikohteissa ja eri käyrillä. Oikealla rastilla leimaaminen on joka tapauksessa kilpailijan vastuulla, ja sen kilpailija varmistaa kisan kuumimpinakin hetkinä yhdistelmästä rastimääritteet ja rastikoodi rastin järjestysnumeron perässä (esim. 3-123) sekä koodista rastipukissa. Kilpailijan turvana on myös oman Emit-kortin tarkistuslipuke, jonka kiinnipysyminen on hyvä varmistaa teipillä. Näin etenkin sateisella kelillä, mutta muutenkin. Osalla radoista on toisiaan hyvin lähellä sijaitsevia rasteja, hyvinkin lyhyin rastivälein. Lisäksi ristikkäisradoilla rastiväliviivat voivat leikata läheltä tai jopa yli ratojen alkuosan rastien rastiympyröiden. Tämä suunnistajalle muistutuksena herpaantumattoman keskittymisen tarpeelle koko oman suorituksen ajan.
Maastotyypistä ja paikoittaisesta pienipiirteisyydestä johtuen osa rasteista sijaitsee melko ahtaissa paikoissa. Rasteilla mahtuu kuitenkin hyvin leimaamaan, ja ko. ahtailla paikoilla kisaa ei ratkaista, joten fiksu rastikäyttäytyminen on tässäkin kisassa sitä suunnistajan normia.
OK Raseborg on tunnettu laadukkaista kisoistaan ja taitavista vanhemman polven ratamestareistaan. Nyt nuorempi sukupolvi on saanut vastuulleen tämän SM-viestin ratamestaroinnin ja mielestäni jatkaa erinomaisesti vanhempien jäljillä mutta omalla kädenjäljellään. Ratasuunnittelun ajatuksia avaamatta voi vain todeta, että tarjolla on yllätyksellistä SM-tason suunnistusta kaikille, ja nuorimmille varmasti erittäinkin haastavaa ja tarkkaa keskittymistä vaativaa. Oman ratavalvontatehtäväni negatiivisin osa hirvikärpästen kanssa käydyn kamppailun lisäksi on se, että itse en pääse kilpailemaan. Harmitus on iso, sillä niin vaikuttava on tämänkertainen kisamaasto ja siihen laaditut kaikkia suunnistustaidon osa-alueita mittaavat radat.
Toivotan omasta puolestani kaikille kilpailijoille parasta menestystä SM-mitalien jahtiin sekä suunnistuksen iloa ja nautintoa Västankvarnin Skräckmalmenin kallioille ja rinteille.
Pekka Vuorinen
Ratavalvoja, OK Trian
