Raaseporin kevätkilpailu 2025: Ratamestareiden lausunto
Snappertunan maasto lähellä Raaseporin linnaa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet laatia laadukkaita ratoja sekä keskimatkalle että pitkälle matkalle. Kilpailualue sisältää niin teknisiä, pienipiirteisiä alueita kuin myös avarampaa nopeakulkuista maastoa, jossa yksityiskohtia on vähemmän. Teknisille maastonosille luonteenomaisia ovat paljon pieniä jyrkänteitä sisältävät pienipiirteiset kukkula- ja mäkimuodostelmat, samalla kun maastossa on myös joitakin todella mahtavia jyrkännemuodostelmia. Maasto on helppokulkuista ja avokallioitakin riittää länsiuusmaalaiseen tapaan, vaikkakin hieman suuremmin korkeuseroin ja yksityiskohtaisempina kuin monissa muissa tämän seudun maastoissa.
Ratasuunnittelussa on käytetty korostuneen paljon teknisesti parhaita alueita siten, että kaikille sarjoille tarjotaan niille sopivia haasteita. Pidemmillä radoilla liikutaan myös luonteeltaan erilaisilta, omanlaisiaan erityispiirteitä sisältäviltä alueilta toisille. Kun kilpailu käydään huhtikuussa, ei aluskasvillisuus ole vielä ehtinyt alkaa kasvaa, minkä takia maasto on monin paikoin todella nopeaa. Ratkaisevaan asemaan nouseekin kyky käyttää juoksuvoimaansa täysillä silloin kun se on mahdollista, mutta kuitenkin muistaa hidastaa kunnolla, kun saavutaan vaikeammille alueille. Maastossa on myös paljon erikokoisia eläinpolkuja, joista useimpia ei ole kuvattu kartalle. Tästä huolimatta taitava suunnistaja voi silti niistä tietyissä tapauksissa hyötyä.
Metsätalouden kiertokulun kannalta ajankohta maaston suunnistuskäytölle on juuri nyt erittäin suotuisa. Tietyille aiempien vuosikymmenten suunnistuskartoissa näkyville hakkuualueille on ehtinyt kasvaa jo uutta isoa metsää, harventamattomia taimikoitakin on vain muutamia, eikä tuoreita merkittäviä avohakkuita ole tehty. Kilpailukartalla onkin harvinaisen vähän vaaleankeltaista väriä, eikä merkittäviä vihreän eri sävyillä tai pystyvihreällä kuvattavia alueitakaan ole muutamaa enempää. Tummempaa keltaista eli peltoja ja niittyjä kartalla kuitenkin on, ja mm. niiden reunoja hyödyntämällä on ollut mahdollista suunnitella myös lasten ja nuorten sarjoihin taitotasoltaan sopivat ja turvalliset radat, vaikka selkeitä polkuja maastossa on varsin niukasti.
Radat on mitoitettu sarjoissa HD60 ja siitä alaspäin keskimatkaksi, kun taas sarjoille HD65 ja siitä ylöspäin tarjoamme tällä kertaa pitkän matkan. Pitkän matkan radoilla painottuvat pidemmät rastivälit, reitinvalintatehtävät ja niiden toteutus, mutta niilläkin on myös lyhyempiä välejä pienipiirteisemmillä alueilla. Vastaavasti myös niissä sarjoissa, joissa kilpaillaan keskimatkalla, on mahdollista säästää ratkaisevia sekunteja tekemällä viisaita reitinvalintoja ja toteuttamalla ne hyvin. Ratamestarit ovat pyrkineet luomaan jokaiselle rastivälille oman tarkoituksensa, eli optimisuoritukseen vaaditaan keskittymistä koko matkalle lähdöstä maaliin.
Lasten ja nuorten radoilla olemme kiinnittäneet erityistä huomiota kullekin sarjalle soveltuvaan taitotasoon muistaen myös sen, että varhaiskeväällä mukana on paljon suunnistavia nuoria, joille tämä on talvitauon jälkeen ensimmäisiä kisoja uudessa sarjassa. Madaltaaksemme tästä aiheutuvaa kynnystä järjestämme myös erilliset 13- ja 15-vuotiaiden sarjat. Lisäksi tarjoamme avoimia lastensarjoja, joissa myös suunnistuksen vasta-alkajilla on turvallista hankkia ensimmäisiä kilpailuelämyksiä kokeneemman saattajan kanssa.
Erityisesti nuorimmissa sarjoissa osallistujien juoksuvauhti tulee vaihtelemaan varsin paljon rastiväliltä toiselle sen mukaan, onko juoksualustana ja ohjaavina kohteina tietä tai tasaista pellonreunaa vaiko mäkistä umpimetsää ja esimerkiksi ojanvartta tai kuviorajaa. Näin keskimatkalle tyypilliset rytminvaihdot ovat myös lapsilla taitotaso huomioiden olennainen osa suunnistustehtävää, unohtamatta myöskään reitinvalintojen merkitystä. Pellot, joita ei erikseen ole merkitty violetilla värillä kielletyiksi alueiksi, ovat sallittuja kulkureittejä.
Aikaisemmat suunnistuskartat alueelta ovat vuosilta 1996 ja 2012. Kilpailuissa maastoa käytetty viimeksi keväällä 2012, ja sen jälkeen siellä on järjestetty joitakin kuntosuunnistuksia, muttei niitäkään enää muutamaan vuoteen. Huomionarvoista on, että vanhoja karttoja ei ole käytetty lainkaan uuden kilpailukartan pohja-aineistona, vaan kartoittajamme Eemeli Suominen on tehnyt sen kokonaan uusimpien MML:n aineistojen varassa. Meidän ratamestareiden mielestä Eemeli on onnistunut vaativassa urakassaan hienosti ja tasapainoisesti: kartta sisältää suunnistajalle riittävästi informaatiota paikoin varsin yksityiskohtaisistakin maastonosista, mutta samalla se on riittävästi yleistetty, jotta siitä saa hyvin selvää kovassakin juoksuvauhdissa.
Kilpailualueemme kuuluu aivan selkeästi koko seudun parhaisiin ja kiinnostavimpiin maastoihin, ja ratamestarit ovat tehneet parhaansa tarjotakseen osallistujille korkealaatuiset keskimatkan tai pitkän matkan radat. Toivotamme teidät tervetulleiksi elämykselliseen ja nautinnolliseen kilpailuun Snappertunaan!
Jouko Nurmiainen ja Karl Emil Lemström