Raaseporin kevätkilpailu 18.4.2026: Ratamestarin lausunto, lähtö 2 (H/D14 ja nuoremmat)
Raaseporin kevätkilpailun maasto Harparskogin Mannerheim-kiven lähituntumassa kohti Spjutsböleä ja 50 vuoden takaisen Jukolan viestin kilpailukeskusta on nuorimpien kilpasarjojen osallistujille turvallinen, koska selkeät pysäyttävät maastokohteet rajaavat niissä käytettyä aluetta joka suunnasta.
Kulkukelpoisuus vaihtelee tässä kilpailumaaston osassa hyvästä erinomaiseen, mutta kartalla on silti polkuja hyvin niukasti. Niiden sijasta tukea ja reitinvalintamahdollisuuksia juniorisuunnistajille tarjoavat kartalle mustalla yhtenäisellä viivalla merkityt pienet tiet, korkeajännitelinja (muistattehan, että myös sen tolppien paikat ovat kartalla), pellonreunat, metsäkoneurat ja kuviorajat. Vihreällä karttaan merkittyihin paikkoihin ei lastensarjalaisten juurikaan kannata mennä. Ojiakin maastossa on pari kappaletta, ja niistä suurin kannattaa 12-14-sarjalaisten ylittää tietä pitkin (optimireitinvalinta joka tapauksessa muutenkin, RR- ja TR-sarjoilla ei tätä paikkaa ole).
Maaston poluttomuuden takia SSL:n keltaisen taitotason sarjoissa H/D13, H/D12 ja 12 Avoin käytetään apuviitoitusta, joka on merkitty näiden sarjojen kilpailukarttoihin samanlaisella oranssilla viivalla kuin RR-viitoitus RR- ja TR-sarjojen kartoilla. Apuviitoitus on osa RR-viitoitusta, ja siitä 12- ja 13-sarjojen kartoilla näkyvä osa sekä alkaa että päättyy selkeästi ja helposti tunnistettavissa maastonkohdissa, vaikka maastossa oleva valkoinen viitoitusnauha jatkuukin molemmissa paikoissa pidemmälle ilman erillisiä merkintöjä. Apuviitoitusta käyttämällä näiden sarjojen suunnistustehtävästä tulee mielekäs ja sopiva myös sellaisille osallistujille, jotka vasta opettelevat kompassitaitojaan.
Oranssin taitotason sarjoissa H/D14 sen sijaan kompassitaitoja voi kannattaa kerrata jo hieman enemmän etukäteen: myös näissä sarjoissa on kyllä hyvinkin mahdollista selviytyä sellaisenkin osallistujan, joka vasta opettelee suunnanottoa, mutta tällöin hyödyllistä osata nostaa parissa paikassa katsetta ylös ja tunnistaa erinomaisen näkyvyyden paikoissa mm. selkeitä rinteen muotoja ja omaan kulkusuuntaan verrattuna hieman sivulla olevia kuviorajoja tai tieuria. Tämän taitotason sarjoissa on kaikissa suunnassakulkua edellyttävissä paikoissa selkeät pysäyttävät tai ohjaavat maastokohteet aivan rastipisteiden läheisyydessä: älä esimerkiksi ylitä korkeajännitelinjaa, mikäli rastisi on jo ennen sitä, äläkä juokse hyvän näkyvyyden kuivalta mäntykankaalta nuoreen, kartalla tummanvihreällä kuvattuun taimikkoon, mikäli rastisi on jo ison metsän puolella.
RR- ja TR-sarjoissa avain menestykseen on taitavissa reitinvalinnoissa. Suunnistaja, joka osaa hyödyntää maastossa erittäinkin selkeitä kuviorajoja, hyötyy tästä taidostaan. Helpoimmillaan tällaisissa oikaisupaikoissa viitoitus palaa takaisin kuviorajalle vain muutamien kymmenien metrien päässä jo sieltä, mistä oikaisupaikka alkaa, eli tilanne on turvallinen ja toivottavasti omiin reitinvalintoihin rohkaiseva myös nuorimmille. Lisäksi paikassa, jossa RR-viitoitus ylittää radan loppupuolella maastossa ojan, on meidän järjestäjien rakentama tilapäinen silta varmistamassa nuorimpien mukavaa ja turvallista suunnistuskokemusta.
Jouko Nurmiainen
